Kantapääkipu

Kantapääkipu on alituinen matkakumppani, mikä avuksi?

Erittäin voimakas terävä kipu tai särky kantapäässä on hyvin tavallinen lääkärin vastaanotolle tulon aihe. Sitä esiintyy sekä miehillä että naisilla. Kipu on voimakkaimmillaan aamulla heräämisen jälkeen ensimmäisten askelten yhteydessä tai pitemmän istumisen jälkeen lähdettäessä liikkeelle. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen kipu hiukan helpottaa, mutta oireilee pitkin päivää vaihtelevassa määrin.

Kivun syy on jalkaa tukevan ns. plantaarifaskian eli sidekudoksisen kantapään sisäsivulla kohdassa, jossa side kiinnittyy kantaluuhun. Tulehdus on tavallisesti rasitusperäinen, liittyen jalan biomekaanisiin poikkeavuuksiin ja niiden aiheuttamaan ylipronaatioon, ylipainoon tai huonosti sopiviin kenkiin. Joskus myös nivelreuma, psoriasis, kihti, hermovammat tai -pinteet sekä jopa kasvaimet voivat aiheuttaa kantapääkipuja.

"Luupiikkikipu" on tavallinen kansaomainen nimitys kantapääkivulle, mutta antaa väärän kuvan taudin syistä. Rasituksen seurauksena usein kantaluun alaetuosaan syntyvä luinen eteentyöntyvä muodostuma, "piikki", on seuraus eikä syy, eikä niin ollen hoitoa kohdisteta piikin poistoon.

Diagnoosi on ainakin alkuvaiheessa lääkärin kliiniseen tutkimukseen perustuva, mutta myöhemmin jos kiputila hoitotoimenpiteistä huolimatta jatkuu, tehdään lisätutkimuksina jalan röntgenkuvaus, laboratoriotutkimuksia, sekä ENMG-eli hermoratatutkimus. Magneettikuvaus tulee myös esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään harkitsemaan leikkaushoitoa muun hoidon epäonnistuttua.

Hoito on useimmissa tapauksissa ei-leikkauksellinen. Hoitomenetelmäkirjo on laaja käsittäen kortisoni-injektiot (yleensä enintään 2-3), plantaarifaskian itse suoritetut venytykset, paikalliset jääkäsittelyt, suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet kuurina, yölastat (4-6 viikkoa), hyvät jalkineet, jalkaortoosit (mikäli taustalla on jokin jalan biomekaanien ongelma, esim. lattajalka tai korkea kaarijalka), ns. luupiikkityynyt kantapään alle sekä teippaukset.

Näillä hoitomenetelmillä saadaan ainakin 97-98% paranemaan ilman leikkausta, tosin toisinaan joudutaan käyttämään lähes koko hoitoarsenaali ja hoito saattaa kestää useampia kuukausia ja vaatia todellista kärsivällisyyttä.

Sitkeimmissä tapauksissa on mahdollista tehdä tähystysleikkaus (EPFR = endoskooppinen plantaarifaskia release), joka tehdään leikkaussalissa selkäpuudutuksessa, ja jossa kantapään molemmille sivuille tehdään pienet pistoreiät. Reikien kautta kantapään alta pujotetaan hylsy, jonka kautta tähystimellä saadaan plantaarifaskia näkyville. Plantaarifaskian sisempi kolmannes katkaistaan terävillä erikoisveitsillä. Leikkauksen jälkeen kävellään sauvoilla muutama päivä jalka sidoksessa. Noin 1-2 viikon kuluessa alkaa kävely onnistua, ja yleensä kiputila on parantunut 3-4 viikon kuluessa leikkauksesta. Leikkauksella saadaan parannetuksi noin 70-80% potilaista.